Toinen Tallari Tuottaa-muusikkomme Liisa Haapanen sai työnsä päätökseen. Lämmin kiitos upeasta heittäytymisestä! Alla Liisan terveiset sekä työskentelyjakson tärkeimmät löydökset.
Arkistot sen kertovat: kansanmusiikkia on soitettu sellolla Suomessa jo pitkään ja itseoppineita sellistejä löytyy ympäri Suomea
Tallari tuottaa -muusikon pestini on tulossa päätökseen. Kahden kuukauden ajan olen työskennellyt kansanmusiikkisellon äärellä niin soittaen kuin tutkien aihetta muun muassa arkistotyön kautta. Olen etsinyt arkistoista sellistejä ja vanhempaa sellomusiikkia sekä valmistanut oman soolokonsertin, jonka kävin esittämässä heinäkuun lopussa palvelutaloissa Pohjois-Karjalassa. Merkittävintä tällä matkalla minulle on ollut se, että arkistoista olen löytänyt mainintoja useista itseoppineista sellisteistä, joista osa on myös soittanut kansanmusiikkia. Mainintoja itseoppineista sellisteistä löytyy ympäri Suomea. Tuntuu arvokkaalta ja sellistinä jopa hieman hätkähdyttävältä ymmärtää, että selloa on soitettu kansanmusiikin parissa jo pitkään – ainakin 1900-luvun alusta saakka. Kansanmusiikki ei toki ole ainoa genre, mitä sellistit ovat soittaneet. Arkistoissa olen törmännyt eri orkestereissa ja tanssiyhtyeissä soittaneisiin sellisteihin, genrejen liikkuessa jazzin, kansanmusiikin, klassisen ja vanhemman tanssimusiikin välillä. Arkistojen perusteella sello näyttäytyykin valtavan monipuolisena soittimena, jota genrerajat eivät ole pidätelleet.
Päivä perinteen parissa: Tapaaminen kansanmuusikko Liisa Matveisen kanssa
Osana Tallari tuottaa -projektia minulla oli myös ilo päästä tapaamaan Ilomantsissa asuvaa runonlaulajaa, kanteleensoittajaa ja kansanmusiikin pioneeria Liisa Matveista. Oli mielenkiintoista kuulla jo 40-vuotisen uran kansanmusiikin parissa tehneen Matveisen
ajatuksia muun muassa arkaaisesta estetiikasta.
Syntyperäinen ilomantsilainen Matveinen kertoi, miten laulaminen on ollut osa ilomantsilaista kulttuurielämää aina ja miten yhteislaulut ovat kajahtaneet ilmoille kaikissa juhlissa. Kuvaavaa onkin, että vielä 1990-luvulla Ilomantsissa toimi kahdeksan eri kuoroa. Laulamista
Matveinen pitääkin yhtenä tunnusomaisena piirteenä itäsuomalaiselle ja karjaisella kansanmusiikille.
Keskustelutuokion lisäksi kuuntelin Matveisen soittoa ja laulua sekä soitin hieman mukana. Sain paljon ideoita Matveisen kanteleensoitosta omaan sellonsoittooni ja erityisesti oman laulun säestyssoitoon liittyen. Ajattelenkin, että sellossa ja kanteleessa on paljon yhtäläisyyksiä: molemmat ovat kielisoittimia, molemmilla on mahdollista luoda rauhoittavaa, meditatiivista tunnelmaa ja toki riippuen kanteleesta, on mahdollista hyödyntää bassokieliä.
Arkistolähteet: Kansanmusiikki-instituutin arkisto, SKS, Tampereen kansanperinteen arkisto